sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Lasin puhaltamisen elävä perintö Designmuseossa tiistaina



Kuvaruutukaappaus:


Tiistaina 29.5. klo 17-20 DESIGNILLAN OHJELMA:
 

Klo 17 & 17.30 Ilmaiset opastuskierrokset näyttelyyn Timo Sarpaneva 

Klo 18 Keskustelutilaisuus: Lasin puhaltamisen elävä perintö

Klo 18-20 Designpaja Sarpanevan hengessä: Mitä muodossa on piilossa? 


Lasin valmistaminen käsityönä on Suomessa vanha mutta edelleen elävä ja uusiutuva perinne. Samalla kun lasiteollisuus on vähentynyt Suomessa, on pieniä yrityksiä, joissa lasia valmistetaan käsityönä eli puhaltamalla. Designillassa tutustutaan tämän hetken lasinpuhaltajiin ja kuullaan heidän työstään. Designillan keskustelussa Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén kertoo UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta ja Suomen elävän perinnön listasta, jossa mukana on lasin puhaltaminen. Vieraana ovat lasinpuhaltajat ja taiteilijat Helmi Remes, Joonas Laakso ja Kaappo Lähdesmäki (Lasismi, Riihimäki), Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo (Lasisirkus, Nuutajärvi) sekä Jan Torstensson.

 

Jan Torstensson (s. 1953) on lasinpuhalluksen artesaani ja keskieurooppalaisten lasinpuhaltajasukujen jälkeläinen. Hänen vuodesta 2004 toiminut lasistudionsa valmistaa piensarjatuotantona kierrätyslasituotteita. Studiotyön lisäksi hän opettaa lasin puhtaltamista eri oppilaitoksissa ja omassa studiossa. Mottona on “Ei luksusta, vaan helposti käytettäviä, esteettisesti miellyttäviä esineitä kierrätyslasista.”

 
Lasismi sijaitsee Riihimäen vanhalla lasitehtaalla. Lasismissa työskentelee päivittäin kaksi lasinpuhaltajaa Kaappo Lähdesmäki ja Joonas Laakso sekä hioja Kimmo Reinikka. Perustajajäseniin lukeutuvat lasimuotoilijat Helmi Remes ja Maria Jutila sekä lasinpuhaltajat Maarit Lähdesmäki ja Toni Kokkila. Vuodesta 2010 toiminut Lasismi on osuuskunta, jossa valmistetaan tilauksesta lasituotteita perinteisillä lasinpuhallustekniikoilla.

Joonas Laakso (s. 1980) kouluttautui lasinpuhaltajaksi Nuutajärvellä. Kokemusta eri lasinpuhallustekniikoista hän on kartuttanut mestaripuhaltaja Jaakko Liikasen assistenttina sekä Lasismin lasinpuhaltajana.  Joonaksen teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Kaappo Lähdesmäki (s. 1982) valmistui lasinpuhaltajaksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Taitoja on karttunut jo ennen Lasismia useamman vuoden työskentelystä tehtaan lasinpuhaltajana. Kaappo on osallistunut veistoksillaan useisiin näyttelyihin ja hän on ollut kutsuttuna puhaltajana lasialan workshopeissa Venetsiassa ja Ruotsissa.   

Helmi Remes (s. 1983) on koulutukseltaan lasimuotoilija ja lasinpuhaltaja. Hän toteuttaa teoksensa Lasismissa yhteistyössä puhaltajien kanssa. Helmin töitä on ollut nähtävillä laajasti alan näyttelyissä. Vuonna 2017 hänen teoksensa “Maa” valittiin vuoden taidelasiesineeksi Lasimuseon järjestämässä lasimuotoilukilpailussa. Hänen suunnittelemansa Riite-maljakko on tuotannossa tällä hetkellä saksalaisen Rosenthal yrityksen limited-edition sarjassa.  

 
Lasisirkus on vuonna 1999 perustettu kahden lasinpuhaltajan, Alma Jantusen ja Johannes Rantasalon lasistudio Nuutajärvellä, Urjalassa. Lasikylän tietotaito, valmiudet lasiuunien toiminnalle ja hyvät verkostot saivat asettumaan pitkät perinteet omaavaan lasikylään. Alusta saakka olemme tehneet sekä omaa taiteellista työtä, että työskennelleet muille taiteilijoille puhaltajina. Työmme painottuu uniikkiin ja piensarjana valmistettuun taidelasiin.

Alma Jantunen (s. 1973) valmistui lasialan artesaaniksi Wetterhoffin käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksesta ja on täydentänyt opintojaan kansainvälisissä workshopeissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. ”Työskentelen kuuman lasin kanssa ja valmistan työni suurimmaksi osaksi puhaltamalla. Inspiroidun monenlaisista asioista, mutta varsinkin luonto, valo ja luonnonmuodot ovat aineksina teoksissani. jotka suunnittelen piirtämällä ja maalaamalla. Minua kiehtoo lasin ainutlaatuisuus materiaalina, sillä kuuman lasin kanssa työskentely on intensiivistä ja fyysistä.”

Johannes Rantasalo (s. 1968) aloitti lasin parissa työskentelyn vuonna 1993, kun Nuutajärvellä aloitettiin lasinpuhaltajien koulutus. ”Tulin lasin pariin kaksikymmentäviisi vuotta sitten kesken metalliopintojen. Lasi vei mennessään mutta metalli tuli pian töihini mukaan mahdollistamaan asioita. Tänä päivänä työni koostuu omien töiden lisäksi myös muiden taitelijoiden lasivisioiden toteuttamisesta.”

Sukella muotoiluun Designmuseon ilmaisilloissa kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17–20. Designilta: puhetta, toimintaa, meille kaikille!

lauantai 26. toukokuuta 2018

Vihreä malja / maljakko



Vihreä maljan korkeus on 9,5 cm  ja suuaukon
halkaisija 13,5 cm. Onko se Antti Salmenlinnan
muotoilema?
 
Oheisen vihreä maljan muotoilijaa ja valmistajaa on arvuuteltu. Toistaiseksi uskottavin vaihtoehto on Antti Salmenlinna ja Osakeyhtiö Riihimäki, joka oli Riihimäen Lasin aikaisempi nimi. Gustaf Strengellin kirjassa Miten sisustan kotini kotimaisin esinein on esitelty sivulla 193 Salmenlinnan Hedelmämalja, jota sanotaan valmistetun valkoisena (eli värittömänä) ja tumman vihreänä. Sen reunan ja sivujen aaltoilu ovat samankaltaiset kuin tässä. Onko jollain tarkempaa tietoa?


Upeaa tummanvihreää lasia, joka on puhallettu rihlamuottiin.


Kuvassa Strengellin Miten sisustan kotini
kotimaisin esinein –kirjan sivu 193.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Lasi- ja keräilytapahtumaan 2 viikkoa


 
Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteisen lasiesineiden ja muiden keräilytavaroiden myyntitapahtuman lasimuseon piha-alueella ja puistossa lauantaina 09.6. klo 10 - 15. Noin 90 myyjän pöydillä on laaja ja laadukas valikoima suomalaista taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, retro- ja vintage-esineitä sekä muuta keräilytavaraa.
Vuosittain tapahtumassa on vieraillut yli 3.000 kävijää päivän aikana.
 
Uutena ohjelmanumerona Metropolia ammattikorkeakoulun esinekonservoinnin opiskelijat esittelevät lasin konservointia käytännön esimerkkien kautta pisteellään. Opiskelijat tarkastelevat tapahtumavieraiden mukanaan tuomia rikkinäisistä lasiesineitä ja arvioivat niiden korjausmahdollisuuksia. Luvassa on myös lyhyitä tietoiskuja museon luentosalissa erilaisten lasiesineiden konservoinnista sekä lasiin liittyvistä ongelmista.

NYT SIIS KANNATTAA OTTAA ITSELLE TÄRKEÄ, MUTTA VIALLINEN LASIESINE MUKAAN RIIHIMÄELLE JA KYSYÄ ONKO SEN KORJAAMINEN TEKNISESTI MAHDOLLISTA JA/TAI TALOUDELLISESTI MIELEKÄSTÄ.
 
Tapahtuman info-pöydässä jaetaan SLMY:n jäsenille jäsenetuna juuri ilmestynyttä Suomalaisen lasin vuosikirjaa 2018. Yhdistyksen ulkopuolisille kirjaa myydään 20 eurolla. Tapahtumassa voi myös liittyä lasimuseon ystävien jäseneksi maksamalla 25 euron jäsenmaksun, jolloin saa kirjan sekä muut jäsenedut käyttöönsä.
 
Kannattaa käydä myös sisällä lasimuseossa tutustumassa esillä oleviin näyttelyihin: suuressa salissa on esillä Kerttu Nurmisen Luontomatkalla lasin ihmemaassa –näyttely ja kolmannen kerroksen näyttelytilassa on esillä 100 vuotta sitten syntyneen Helena Tynellin tuotantoa otsikolla Rakkaudesta lasiin - ja valoon. Toisen kerroksen parvella on esillä Hämeen ammattikorkeakoulun lasimuotoilun opiskelijoiden Ambition in Glass –näyttely. Ja museon perusnäyttelyssä on esillä suomalaisen lasinvalmistuksen historiaa ja kattava läpileikkaus suomalaisista taide- ja käyttölasiesineistä.
 
Lasimuseon myymälässä on laaja valikoima alan kirjallisuutta ja pienesineitä myytävänä. Lasimuseon kahvila-ravintola palvelee asiakkaita päivän aikana.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Suomen lasimuseon osoite on Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki.
UUSI TIETO 26.5.:
Myös lasimuseon näyttelyihin on vapaa pääsy päivän aikana. Aikaisempina vuosina kesätapahtuman aikana on museoon pitänyt maksaa normaali pääsymaksu. Siis yksi hyvä syy lisää mennä Riihimäelle 9.6.


Kuvia viime kesän Lasi- ja keräilytapahtumasta on nähtävissä Lasinkeräilijän Blogin arkistossa:



http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/06/viela-muutama-kuva-riihimaelta.html

 

torstai 24. toukokuuta 2018

Maanpuolustajan malja



Tapio Wirkkalan muotoilema Maan-
puolustajan malja –niminen lasi.
 
Oheiset Iittalan lasit aiheuttivat ihmetystä: Kuusi isohkoa lasia Iittalan laatikossa ja mukana lappu, joka kertoo lasin nimeksi Maanpuolustajan malja sekä lasien ja pakkauksen suunnittelijaksi Tapio Wirkkalan. Laseissa on Iittalan merkki. Netistä löytyi yksi maininta Maanpuolustajan maljasta vauva.fi –sivustolta, siinä sanotaan lasin kyljessä olevan heraldinen tunnus, mutta näissä laseissa on tunnus tullut muotista lasien pohjaan.
Näitä on kuulemma valmistettu muutamaa eri kokoa – tietääkö joku enemmän?

Lasit olivat myytävänä Suomen kasarmin aarteet –liikkeessä Hämeenlinnassa.


LISÄYS 24.5.:


Blogin lukijalta tuli viesti, että designlasi.com –sivustolla löytyi lisää tietoa: http://www.designlasi.com/forum/mielenkiintoinen-lasi
 
Ja sieltä varsinaiseen tietolähteeseen eli Tapio Wirkkala – Ajattelevat kädet –kirjaan, missä tilaustyöt onkin eri kohdassa kuin muut lasiesineet. Sivuilla 326 ja 327 löytyvät piirroskuvat kahdesta lasista:

Grogilasi 2900-273, korkeus 110 mm, pyörittäen puhallettu lasi, sinetti kyljessä. Tilaajana on ollut Maanpuolustuksen Tuki ry, Iittala 26.7.1965 ja
Grogilasi 2900-274 / 2900-275, korkeus 110 mm, pyörittäen puhallettu lasi, pohjassa reserviupseerimerkki /reservialiupseerimerkki. Tilaaja Maanpuolustuksen Tuki ry, Iittala 1.9.1965.
Se sinetti on siis sama merkki kuin toisessakin lasissa. Laseilla ei kirjassa ole nimeä. Laseista ei myöskään ole ilmoitettu tilavuutta, ainoastaan korkeus - näyttävät kuvissa saman kokoisilta. Nämä 2900-numerot ovat tilaustöiden numeroita, miksi toisella on kaksi numeroa, ehkä sen mukaan onko pohjassa reserviupseerimerkki vai reservialiupseerimerkki?

  


Laseissa on i-lasin punaiset merkit lasin
alareunassa, kun yleensä ne on sijoitettu
lasin yläreunaan.


Heraldinen ruusuke lasin pohjassa.


Pakkauksen kansi
 

keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Hakaniemen torin kirppis ???


Hietalahden torilla kirpputoritoiminta jatkuu. Joku
on cruisaillut paikalle tällaisella autolla, joka on
usein nähty aurinkoisina päivä Hietsussa.
 
Helsingin Hakaniemen torilla urheiluseura Bewe aloitti kirpputoritoiminnan 13.5. Paikalle ei kuitenkaan tullut myyjiä eikä asiakkaita odotetusti, kun mainostaminen ja tiedottaminen oli ollut heikkoa. Viime sunnuntaina 20.5. ei sitten kukaan tullut edes tuomaan pöytiä paikalle eli ilmeisesti toiminta tyrehtyi heti alkuunsa.
 
Kuvia Hakaniemen torilta 13.5. on nähtävissä tämän blogin aikaisemmasta julkaistusta:
Hakanimen torin kirppiksen facebook-sivulta ei löydy informaatiota: https://www.facebook.com/Hakaniemenkirppis/
Myöskään Bewe sportin nettisivuilta ei löydy tietoa: https://www.bewesport.fi/2013/03/18/bewen-parkkikirppikset-kesakaudella-2017/

tiistai 22. toukokuuta 2018

Lasimuseon kesänäyttelyt avoinna


 
 
Viime viikolla avautui Riihimäellä kolme näyttelyä: Kerttu Nurmisen, Helena Tynellin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näyttelyt. Avajaisten lisäksi museolle toi kuhinaa aurinkopullojen myynti.
Näyttelyt avasi Avotakka-lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma.

Kesänäyttelyiden avajaisissa 17.5.



Kerttu Nurminen avajaisissa.

HAMK:n opiskelijoiden näyttelyä edustivat
Linda-Lydia Silfer ja Jay Siltavuo.

Helena Tynellin lasten puolesta puhui Pekka Tynell.

Helena Tynellin perilliset lahjoittivat kiitokseksi yhteis-
työstä Aurinkopullot mm. lasimuseon tutkija Uta
Laurénille, Lasismin lasinpuhaltajille: Joonas Laakso,
Kaappo Lähdesmäki ja Kimmo Reinikka.
Oikealla Pekka Tynell.

Avajaisvieraita HAMK:in opiskelijoiden
näyttelyyn tutustumassa.

Kerttu Nurmisen näyttely on museon suuressa salissa.

Nurminen ja lasimuseon intendentti Kaisa
Koivisto ovat valmistelleet näyttelyä yhdessä.
 
Kerttu Nurminen - luontomatkalla lasin ihmemaassa
 
Kerttu Nurminen (s. 1943) valmistui Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolta vuonna 1970. Hän työskenteli Nuutajärven lasitehtaalla taiteilijana vuodesta 1972 vuoteen 2007 ja oli Iittalan viimeinen vakituinen lasisuunnittelija. Nurmisen tunnetuin sarja on Mondo-lasisto (1988). Hänet tunnetaan kansainvälisesti myös uniikkitöistään, joita hän on tehnyt filigraani-, graal- ja verholasitekniikoilla. Aiheet heijastelevat lasin ihmemaan, 225-vuotiaan Nuutajärven, luontoa ja ihmisiä.
Näyttely on esillä 19.8. asti.
 


Nurmisen kokeiluja.

Laajasti tunnettuja Kerttu Nurmisen muotoilutöitä.

Kerttu Nurmisen esineitä, joissa on käytetty
nauhafiligraaniksi kutsuttua tekniikkaa.
 
Nurminen näyttelyn lehdistöinfossa.


Nurmisen pokaalimaljoja.
 
 
Helena Tynell: Rakkaudesta lasiin - ja valoon

Helena Tynell (1918–2016) tunnetaan ennen kaikkea Riihimäen Lasi Oy:n muotoilijana (1946–1976). Hänet tunnetaan kaiverretusta taidelasistaan. Hänelle lasi oli elävää ainetta.
Häntä kiinnosti taide, vaikka käyttölasin suunnittelu olikin hänen päätehtävänsä. Käsityömäinen lasinvalmistus päättyi Riihimäen Lasissa vuonna 1976 ja muotoilijat irtisanottiin.
Helena Tynell muutti Saksaan vuosiksi 1976–1986. Siellä hän teki pitkän uran valaisinmuotoilijana BEGA-valaisinvalmistajalla vuodesta 1963 alkaen. Hänellä oli kansainvälinen ura ja häntä arvostettiin monipuolisena muotoilijana sekä Suomessa että ulkomailla.
Näyttely on esillä 28.10. asti.

Helana Tynellin Aurinkopulloja.

Corona-taide-esineitä.

Castello ja Rialto 1960-luvun alusta.

Aurinkolaiva-lasiveistos eli Sun Ship on
tehty Saksan Limburgissa 1982.

Kaukaiset vuoret, Metsä ja Revontulet
-sarjan maljakoita.
 
 
A+ (Ambition in Glass)

Hämeen ammattikorkeakoulun lasiopiskelijoiden näyttely, jossa esitellään eri vuosikurssien opiskelijoiden taidetta ja muotoilua eri tekniikoin toteutettuna. Teosten takana: 80 % intohimoa + 10 % aavistusta + 15 % yritystä ja erehdystä + 10 % painetta + 33 % menestystä!
Näyttely on esillä 26.8. asti.

Aamulla yhdeksän jälkeen aurinko jo porotti
Aurinkopulloja jonottavien niskaan.



Lasimuseon Aija Avnery jakamassa Aurinkopulloja.

Asiakkaat tarkistivat ostamansa Aurinkopullot.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kerttu Nurminen Ylen kulttuurivieraana


Kerttu Nurminen näyttelyssään
Suomen lasimuseossa.
Kuvakaappaus: www.yle.fi
 
 
Yle nettisivustolla on tänään julkaistu Satu-Lotta Peltolan kirjoittama ja Kalevi Rytkölän kuvaama artikkeli Kerttu Nurmisesta Kulttuurivieras-sarjassa. Suomen lasimuseossa Riihimäellä on juuri avautunut kesän päänäyttelynä museon suuressa salissa Nurmisen Luontomatkalla lasin ihmemaailmassa –näyttely. Se on esillä 19.8. asti.

Kerttu Nurmisen tuotteet ovat tunnettuja, mutta niiden tekijä ei. Mondo ja Verna –lasistot ovat olleet pitkään suosittuja, lisäksi monia muita Nurmisen suunnittelemia käyttölasiesineitä on valmistettu paljon. Hän on myös ollut erittäin tuottelias taidelasin muotoilija. Jäätyään eläkkeelle Nuutajärven lasitehtaalta 2007 hän on muotoilun lisäksi myös itse tehnyt paljon taide-esineitä hiekkapuhallusta käyttäen.

Linkki Ylen juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-10211356