maanantai 25. syyskuuta 2017

Lahdessa antiikki- ja keräilymessut viikonloppuna


Jokimaan Ravikeskuksen Toto-halli täyttyy antiikista, designista, keräilystä, retrosta, vintagesta, ym. wanhasta ja nostalgisesta syyskuun viimeisenä viikonloppuna 30.9. - 1.10. lauantaina ja sunnuntaina kello 10 - 16.
Kuva on viime huhtikuussa samassa paikassa
pidetystä vanhojen tavaroiden myyntitapahtumasta.

Noin 50 messuosastolla näytteilleasettajien valikoimissa löytöjä menneiden vuosikymmenten arjen käyttöesineistä, aikansa hienoimpiin taideteollisuuden tuotteisiin.
Tarjolla on mm. lasia, posliinia, keittiöantiikkia, pienkalusteita, valaisimia, postikortteja, rahoja, merkkejä, tekstiilejä, kirjoja, keräilyleluja, hopeaa, koruja, ym. vanhaa ja nostalgista.
Vanhojen rahojen ja postikorttien arviointia. Suomalaisten sotilas- ja ansiomerkkien arviointi. Päijät-Hämeen Numismaatikot ry:n osastolla opastetaan yleisöä numismatiikan saloihin.

Jokimaan ravikeskus sijaitsee osoitteessa Jokimaankatu 6, Lahti. Alueella on runsaasti maksutonta pysäköintitilaa.
Kahvila palvelee messujen aukioloaikoina.
Aikuisten pääsymaksu 6 €, (molempina päivinä kello 14 - 16 välillä vain 4 €), Alle 18-vuotiaat maksutta.

www.kerailykuume.fi

lauantai 23. syyskuuta 2017

Lasimuseossa avautui kaksi näyttelyä


Avajaisvieraita Suomen lasimuseon
filigraanilasin näyttelyssä.

Suomen lasimuseossa vietettiin torstai-iltana kahden uuden näyttelyn avajaisia; Sakari Pykälän tuotantoa esitellään sisääntuloaulan parvella ja kolmannessa kerroksessa on esillä katsaus suomalaisen filigraanilasin vaiheisiin.

Sinivalkoista filigraanilasia Nuutajärveltä.

Punavalkoista filigraanilasia Riihimäeltä.

Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa

Raidallista lasia. Kallista, arvostettua, vaikeasti valmistettavaa. Tätä kaikkea on filigraanilasi. Näyttely koostuu vanhasta ja uudesta suomalaisesta filigraanilasista: 1800-luvun puolivälin Nuutajärven loistokauden esineistä ja Kaj Franckin johdolla elvytetyn taidon hedelmistä. Mukana on paljon aivan uutta tuotantoa myös Riihimäeltä ja muualtakin.

Valmistustaitoa ylläpitävät muutamat lasinpuhaltajat, muotoilijat ja taiteilijat sekä kaksi ammatillista oppilaitosta. Tälläkään hetkellä Suomessa ei ole varmuutta koulutuksen jatkuvuudesta. Juhlapuheiden kädentaitojen arvostus uhkaa kääntyä yhä niukemmiksi mahdollisuuksiksi opiskella ja työskennellä alalla. Jos kädentaidot päästetään katoamaan, on niiden oppiminen uudelleen vaikeaa ja kallista – kalliimpaa kuin niiden säilyttäminen ja kehittäminen. Filigraanilasin valmistus on tällainen taito.
 

Filigraanilasista kertova julkaisu Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa, Nemo / Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki ilmestyy näyttelyn avajaispäivänä 21.9.2017. Perusteellisen julkaisun filigraanilasista on kirjoittanut nuutajärveläinen Marja-Leena Salo. Kirjan hinta Suomen lasimuseon museomyymälässä on 29,10 €.
 
Sakari Pykälän tunnetuimpia lasiesineitä
ovat nämä Riihimäen Lasin valmistamat
Milano-sarjan kaatimet ja lasit.


Sakari Pykälä, kuvanveistäjä ja muotoilija

Sakari Pykälä (1926–1996) teki uraa myös muotoilijana Riihimäen lasitehtaalla 1950-luvulla. Nastolassa 1926 syntynyt taiteilija aloitti 1951 opinnot Taideteollisen oppilaitoksen ammattikoulun puolella koristeveistäjäin ja muovailijain kolmivuotisella kurssilla. Hän toimi Riihimäellä vuosina 1955 – 1958. Pykälä pääsi heti suunnittelemaan taidelasiesineitä ja lisäksi hän teki malleja käyttölaseja varten.

Pykälä jätti kuitenkin muotoilun ja keskittyi kokonaan veistämiseen. Linnut olivat keskeinen aihepiiri Pykälän koko 40 vuotta kestäneen taiteilijanuran ajan. Juuri lintuaiheisista puuveistoksista hänet parhaiten tunnetaan. Viimeisen näyttelynsä hän piti Taarastin näyttelytilassa Nastolassa 1992.

 

tiistai 19. syyskuuta 2017

TUNNETKO KARHULAN LASIN ?



Tunnettuja Karhulan lasitehtaan tuotteita.
Kuva: Kymenlaakson museo.
 
 
Kymenlaakson museo, Suomen lasimuseo ja lasimuseon ystävät järjestävät yhteistyössä tapahtuman:

 
TUNNETKO KARHULAN LASIN?

 
Tapahtuma järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkan Kantasatamassa lauantaina 14.10.2017

Päivän aikana on mahdollisuus kuulla Karhulan lasitehtaaseen liittyviä esitelmiä, tutustua opastetusti Kymenlaakson museon näyttelyyn Lasia Kaikille, ostaa ja myydä Karhulassa valmistettuja lasiesineitä ja iltapäivällä voi tunnistuttaa omia lasiesineitään. Päivän ohjelma ohessa:

 

klo 11–15      lasiesineiden myyntiä, Suomen lasimuseon ystävien pöytään voi kuka tahansa tuoda

omistamiaan Karhulassa valmistettuja lasiesineitään myyntiin. Veloitus 5 euroa per myyntikohde.

klo 11            ensimmäinen opastus Lasia kaikille -näyttelyyn, 30 min

klo 12–13      alustuksia 2 x 30 min

                      Kaisa Koivisto: Karhulan käyttölasituotantoa

                      Igor Herler: Taidekilpailut instituutiona

klo 13–14      kahvi/lounas- ja ostostauko

klo 13            toinen opastus Lasia kaikille -näyttelyyn, 30 min

klo 14–15      alustuksia 2 x 30 min

                      Elokuva (19 min) Hugo Raskista, ohjelman toimittaja Tellervo Aho esittelee

                      Inkeri Nyholm, muistoja Karhulan lasimuseon vaiheista

klo 15-16       lasiesineiden tunnistusta

                      Hinta-arvioita ei anneta. Korkeintaan 3 esinettä per henkilö.



 

Etualalla Gunnel Nymanin Karhulan
lasitehtaalle muotoilemia esineitä.

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää bussikuljetuksen tapahtumaan:

 

klo   7:20 lähtö Hämeenlinnasta Eureninkadulta

klo   7:45 lähtö Riihimäen rautatieasemalta

klo   9:00 lähtö Helsingistä Kiasman edestä

klo 10:55 perillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa

 

klo 16:15 lähtö Merikeskus Vellamosta

klo 18:15 perillä Helsingissä

klo 19:30 perillä Riihimäellä

klo 19:55 perillä Hämeenlinnassa
 

Matkan hinta on 30 euroa ja se sisältää vain bussikuljetuksen. Tapahtumaan on muuten vapaa pääsy, mutta Lasia kaikille –näyttelyyn pitää olla pääsylippu tai museokortti. Jos lähtijöissä on paljon ihmisiä, joilla ei ole museokorttia, niin voidaan ostaa ryhmälippu, joka maksaa 6 euroa / henkilö. Normaali hinta on 10 euroa. Lipulla pääsee tutustumaan myös samassa rakennuksessa toimivaan Suomen merimuseoon.

 
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla retket@suomenlasimuseonystavat.fi  viimeistään 01.10. mennessä

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, bussiin mahtuu 50 henkeä. Matkalle otetaan mukaan myös henkilöitä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Ilmoittumiseen nimien lisäksi kännykkänumerot ja sähköpostiosoitteet + tieto siitä miltä pysäkiltä nousee kyytiin.

 
Kuvia Karhulan lasia kaikille –näyttelystä voi katsoa tämän blogin arkistosta:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/05/lasia-kaikille-karhula-1889-2009.html


Göran Hongellin muotoilemia lasiesineitä.

lauantai 16. syyskuuta 2017

Lisää kuvia Antiikki 17 –tapahtumasta


Lauantaina Helsingin messukeskuksessa oli paljon enemmän väkeä kuin keskiviikon avajaispäivänä. Vanhan tavaran myyntitapahtumassa poikkesi moni sellainen kuluttaja, joka oli tullut paikalle ensisijaisesti Habitaren vuoksi. Niinpä tässä antiikkitapahtumassa oli enemmän nuoria katselemassa myyntipöytiä kuin perinteisillä antiikki- ja keräilymessuilla.

Tapahtuma on sunnuntaina. klo 18 asti.
 

Opastus Messukeskuksen sisällä Antiikkitapahtumaan on edelleen vaatimatonta. Varsinkin sisääntuloaulaan olisi hyvä saada opaste.


Jussi Niskakoski osastollaan.


Niskakoskien pöydällä pieni keltainen hiottu kristallipallo.


Esine on hiottu Aimo Okkolinin Ananaksen tapaan, mutta
ei varmaankaan ole Okkolinin auktorisoima, vaan on hiojien
itse kehittämä versio. Se on ilmeisesti hiottu Nanny Stillin
pienimmästä Saturnuksesta, josta taso-osa on vaurioitunut.
Näitä on olemassa joitakin kappaleita.


Gunnel Nymanin ja Kerttu Nurmisen esineitä Topiquen osastolla.


Ajan-Muiston hyllykkö tarkastelun kohteena.
 

 

Värikkäitä esineitä Ajan-Muiston hyllyn päällä.


Kyyhkylänrinteen kirjan osastoa etualalla.
 

Hamsterin pesä on tullut Joroisista.



Tunnistaako joku nämä punaiset maljakot,
joiden pallo-osan kylkeen on tehty reikä ?



Nostalgia-alueella on runsaita osastoja.







Lehtola & Lehtolan osastolla on rahojen lisäksi
mm. vanhoja alkuperäisiä mainosjulisteita.






Designaitan osastoa.

Kahvikupin on muotoilut Kaj Franck ja Toini-koristeen
Toini Muona. Se on ollut tuotannossa 1956 - 1963.
Seeprakupeiksihan näitä joskus kutsutaan.


Lauantaina oli runsaasti kävijöitä kaikilla osastoilla.


Helsinkiläisen Muija-liikkeen osastoa.
 
 

Muijan hyllykössä paljon vihreää ja sinistä.


Iittalan valmistamia Alfredo Häberlin Iris-tuikkuastioita.
 

Muijan osastolla on myös keraaminen tuoppi,
jonka kyljessä on laivan kuva.


Pohjan teksti kertoo, että se on tehty Wärtsilän
telakalle sen kunniaksi, että Ms Nordic Prince
on laskettu vesille 9.7.1970. Nimikasteen
antajana on ollut näyttelijä Ingrid Bergman.
 

Muistojen Design´in osastoa.


Lasiesineitä Muistojen Design´in hyllyssä.


Heikki Jääskön osastoa.


Pekantikin osastoa.


Pekantikin osastolla on kaksi
tällaista isoa kynttelikköä.


Arkkitehti Märtä Blomstedt suunnitteli 1930-luvun puoli-
välissä hotelli Aulangon yhdessä Matti Lampénin kanssa.
Blomstedt suunnitteli myös sisustuksen, johon kuului
tämä hänen itsensä suunnittelemansa laiskanlinna.


Tuoli löytyy Wanhan Tammitorin osastolta.


Kari Niklanderin osastoa.


I.G.Farbenin mainostuhkakuppi 1930-luvulta.


Itävaltalaisen Emil Steinart´in suunnittelema valaisin
tunnetaan monella nimellä: Starburst, Snowball ja
Sputnik Pusteblume. Siinä on messinkirunko ja lasi-
koristeet, valmistettu Wienissä 1960 -1970 –luvuilla.

Oululaisen Anita Antikin huonekaluja

Tämän ilmoitettiin olevan presidentti Kyösti Kallion
palvelukääty, joka on poistettu käytöstä sodan
jälkeen, kun hakaristien käytöstä luovuttiin.

Tuon punaisen ilmoitettiin olevan harvinainen versio Katedraalista.
Kansi on samanlainen kuin Helena Tynellin Tuulimyllyssä, mutta
tuo runko-osa on erikoinen. Eroaa joka tapauksessa sarja-
tuotantoisista Katedraalimaljakoista suuresti.




Brummer & Brummerin osastoa bauhaus-värein.


Kuvia palkitusta kotkalaisen Onnin Onnen osastosta
on julkaistu keskiviikon blogipäivityksessä.


Tanskalaista design´ia Ollin Onnen osastolla.


Tiina Kaapan korut kiinnostavat.
 

Kaapan vitriinissä on myös lasia.


Etualalla Pirkko ja Pekka Liiran osastoa.


Korupaja Helmin osastolla voi seurata työskentelyä.



Japanilaisia kiinnostaa edelleen suomalainen muotoilu.


Kumelan maljakossa on tehtaan merkki tallella.


Laatutorin osastoa.


Näkymä Ajanpatinaa-liikkeen pöydältä.