keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kannattaa käydä Iittalan lasimuseossa


Iittalan lasimuseo on perustettu 1971, jolloin lasitehdas kuului Ahlström-konserniin. Saman omistajan Karhulan lasitehtaalle oli jo 1961 perustettu oma lasimuseo, jonka suunnitteli Tapio Wirkkala. Samana vuonna perustettiin Riihimäelle Suomen lasimuseo, joka nimensä mukaisesti oli jo tuolloin koko suomalaisen lasinvalmistuksen museo, kun Iittalan ja Karhulan museot olivat nimenomaan oman lasitehtaan museoita. Suomen lasimuseo siirtyi nykyiseen paikkaansa ja sinnekin näyttelytilat suunnitteli Tapio Wirkkala. Nuutajärven tehtaalle perustettiin oma lasimuseo 1977 ja sen suunnitteli Kaj Franck.

Karhulan lasimuseo lopetettiin 1989 ja vuonna 2006 Iittalan ja Nuutajärven lasimuseot liitettiin osaksi Designmuseota.

Iittalan lasitehtaan perusti 1881 ruotsalainen lasinpuhaltaja P.M. Abrahamsson. Vuonna 1917 tehtaan pääosakas ja isännöitsijä eli johtaja Claes Norstedt myi osakkeensa Ahlström-yhtymään kuuluvalle Karhula Osakeyhtiölle. Ahlströmin lasibrändi olikin pitkään Karhula-Iittala, jonka kaksoislogoon oli yhdistetty molempien tehtaiden liikemerkit.

Vuonna 1987 A.Ahlström Osakeyhtiö ja Wärtsilä sulauttivat käyttölasituotantonsa yhteen ja syntyi Iittala-Nuutajärvi Oy. Elokuussa 2007 Iittala siirtyi Fiskars Oyj:n omistukseen. Nykyisin Iittalalla on kaksi tuotantolaitosta: Iittalassa ja Nuutajärvellä. Nuutajärvi on erikoistunut taidelasiin ja mm. Toikan linnut tehdään siellä. Iittalassa valmistetaan puristelasiesineitä ja suupuhallettuja Aaltomaljoja.

Aikaisemmin Iittala oli Kalvolan kunnan keskustaajama, mutta nykyään se on osa Hämeenlinnan kaupunkia.

Iittalan lasimuseon osoite (se on tehtaanmyymälän takana Iittalan lasimäellä), aukioloajat ja tiedot näyttelyistä löytyvät netistä: http://www.iittalanlasimaki.fi/index.php?sivu=35661

Ohessa on kuvia Iittalan lasimuseosta, toivottavasti ne osoittavat, että se on käymisen arvoinen paikka:



Iittalan lasimuseo on rakennettu vanhaan navettaan.


Sisältä museo on avara ja valoisa.


Göran Hongellin muotoilemia maljakoita.

Vaikka museon hyllyssä on Hongellin nimi niin,
nämä ovat kuitenkin nykytiedon mukaan Erkki Vesannon
muotoilemia.


Mahdollisesti Theodor Käpin kaiverruskoristelua.


Salin päädyssä oleva iso vitriini sisältää paljon klassikoita.


Tapio Wirkkalan viivahiottuja esineitä.


Nämä esineet Wirkkala on suunnitellut tuhkakupeiksi, mutta nykyään niitä pidetään taide-esineinä.


Ei kai kukaan kehtaisi karistaa tupakantuhkaa tämän kalan päälle ?


Wirkkalaa ovat nämäkin.


Iittalan lasimuseo on kohtalaisen tilava.


Iittalan lasitehtaan klassikoita nämä maalaamalla koristellut (viina)pullot. Oikeanpuoleisessa on Tapio Wirkkalan suunnittelema maalauskoristelu.


Erkki Vesannon suunnittelemia karahveja ja laseja.


Hongellin Aarne-lasisarjaa valmistetaan edelleenkin.



Seinällinen käytettyjä puumuotteja, pöydällä Sarpanevan Festivo-kynttilänjalkoja.


Timo Sarpanevan Lansetti II -taidelasiesineitä.


Tässä lisää Sarpanevaa.


Timo Sarpanevan Hiisi-sarjan esineitä.


Tapio Wirkkala on vahvasti esillä museon näyttelyssä.


Sarpanevan Sydän ja kaksi Kyyneltä.


Värikästä i-lasia.


Tapio Wirkkalaa nämäkin


… ja nämäkin.


Museon toisessa kerroksessa on maailman suurin Aalto-maljakko, jonka korkeus on 102 cm ja valmistusvuosi 2001.


Toisen kerroksen vitriineissä on lasiesineiden valmistamista selittäviä vitriinejä.


Göran Hongellin suunnittelupiirustus kaiverruskoristelua varten.


Tällaisena kuvio on siirtynyt valmiiseen kristallimaljakkoon.


Museossa on nykyään myös Nuutajärvellä valmistettuja Toikan lintuja.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti