tiistai 18. joulukuuta 2012

Vaasan Vapaudenpatsas ikuistettuna maljakkoon




Blogin lukija lähetti kuvan maljakosta, jossa on hiontakuvio, joka esittää Vaasan kauppatorilla olevaa vapaudenpatsasta. Hän epäili maljakon muotoilijaksi Göran Hongellia. Tuota kyseistä kristallimaljakkoa kuitenkin pidetään Yrjö Rosolan suunnittelemana. Maljakkoa on koristeltu usealla eri hiontakuviolla, joista yleisin on poron kuvalla varustettu. Tuo poromaljakko on kuvattu Karhulan lasitehtaan vuoden 1938 lahjapakkausluettelon kanteen. Luettelon sisäsivuilla tuo maljakko rasioineen on numero 57. Luettelon tekstissä maljakon mallinumero on 7003 ja siitä on kolme erilaista versiota eli ilmeisesti silloin on ollut tarjolla kolme erilaista hiontakuviovaihtoehtoa. Mallinumeron perässä on kirjaimet Y.R., ja niiden on päätelty tarkoittavan Yrjö Rosolaa. Maljakon ja varsinkin sen koristelun muotokieli sopisi hyvin Rosolan tekemäksi. Toisaalta on sanottu luettelon kirjainten yleensä viitanneen väreihin tai jälkikäsittelyyn. Näissä maljakoissa ei yleensä ole signeerausta, mutta ainakin yhden poromaljakon pohjassa on signeeraus G. H. Karhula -38. Signeeraus näyttää melko aidolta, mutta nykyään ei enää voi luottaa aidoiltakaan näyttäviin signeerauksiin. Hongell suunnitteli myös maljakoita, joihin myöhemmin voitiin lisätä kaiverruskoristelu, joten voisiko olla mahdollista että hän olisi suunnitellut maljakon ja Rosola koristelun ?


 

Suomen sisällissodan voittaneen osapuolen piirissä syntyi ajatus muistomerkin pystyttämisestä heti taistelujen jälkeen. Kerrotaan, että ajatus patsaasta sai alkunsa vuonna 1918 vapaussodan ylipäällikkö, sotamarsalkka C. G. Mannerheimin esikunnasta ja sen sijoituspaikaksi valittiin Vaasa, silloinen Suomen tilapäinen pääkaupunki. Vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi Vaasaan perustettiin patsastoimikunta jo kesällä 1918. Toukokuussa 1922 patsastoimikunta, jota oli laajennettu Vaasan kaupungin virkamiehillä, katsasti Vaasassa sopivia paikkoja muistomerkille.

Patsastoimikunta vietti hiljaiseloa muutaman vuoden, kunnes tammikuussa 1930 toimikunta kokoontui jälleen, tällä kertaa Akseli Gallen-Kallelan kotona. Gallen-Kallela ehdotti rakennettavaksi rakennusta, johon voitaisiin kerätä itsenäisyystaisteluun liittyviä muistoja. Toimikunnan muut jäsenet pitivät ajatusta kauniina, mutta huomauttivat, että ainakin Vaasassa toivottiin itsenäisyystaistelun muistoksi "rakennustaiteellista tai kuvanveistoksellista ratkaisua torille".

Varoja kerättiin kansalliskeräyksenä koko maassa, mutta pääosa rahoista tuli kuitenkin Pohjanmaalta. Valtio ei osallistunut kustannuksiin ja Vaasan kaupunginkin osuus rajoittui patsaan perustuksen tekemiseen sekä juhlatilaisuuden kustantamiseen. Vuonna 1935 julistettuun valtakunnalliseen patsaskilpailuun jätettiin 42 ehdotusta. Vasta vuonna 1936 vahvistettiin patsaan paikaksi kauppatori. Patsaan sanotaan olevan paikalla missä Mannerheim otti vastaan Saksassa koulutuksessa saaneet jääkärit 1918.

Patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola. Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen. Patsaan jalusta on mustaa graniittia ja sitä peittävät leijona ja viisi korkokuvaa: 1. Kenraali Mannerheim armeijan edessä, 2. Lakia symboloiva kuva: mies, käsissään miekka ja kilpi, 3. Uskontoa symboloi kuva, jossa on taustalla olevaa kirkkoa päin kääntynyt nainen, 4. Työn merkitystä kuvaa mies käsissään viljalyhde ja sirppi ja 5. tulevaisuutta kuvaa äiti lapsineen. Torin puolella olevassa julkisivussa on lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat: Isänmaan vapauttajille – åt fäderneslandets befriare 1918. Pronssiveistoksen korkeus on 6 metriä, jalustoineen noin 14 metriä. Veistoksessa on kaksi mieshahmoa, toinen on seisova ja kivääriä kädessään pitelevä sotilas, joka heiluttaa lakkiaan. Hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Alkuperäinen voittanut ehdotus oli nimeltään ”Pohjan poika rynnistää”, jossa miekalla iskuun valmistautunut nuorukainen puolustaa haavoittunutta toveriaan.
 
Kuva: http://ajatuskuplassa.blogspot.fi/
 
Vapaudenpatsas paljastettiin noin 20 vuotta sisällissodan jälkeen 9. heinäkuuta 1938. Vaasan torilla oli 10 000 ihmistä juhlistamassa tapahtumaa. Paljastettavan monumentin ympärillä oli kunniavartiossa neljä lippua ja rivissä niiden vieressä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan liput. Vastapäätä paljastettavaa monumenttia seisoi suojeluskuntalaisia molemmista pohjalaisista suojeluskuntapiireistä.
Mannerheim tarkasti joukot ja sen jälkeen piti patsastoimikunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Serlachius, paljastuspuheen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hugo Malmberg vastaanotti patsaan kaupungin puolesta. Sitten seurasi joukkojen ohimarssi, jonka vastaanotti presidentti Kallio. Joukkoja komensi ja ohimarssia johti Mannerheim itse. Talvisodassa patsas vahingoittui venäläisten lentorynnäkön yhteydessä. Se tapahtui 31. joulukuuta 1939. Haavoittunut, istuva sotilas sai vasempaan saappaaseensa reiän pomminsirpaleesta.


Se, mikä on tuon Karhulan lasitehtaan valmistaman maljakon suhde itse monumenttiin, ei ole selvillä. On esitetty, että niitä olisi annettu patsastoimikunnan jäsenille ja paljon rahakeräykseen lahjottaneille kiitokseksi. Toinen teoria on, että niitä olisi myyty varojen hankkimiseksi patsaan tekoon osana kansalliskeräystä. Kuitenkin on myös mahdollista, että se olisi ollut yhtenä koristeluvaihtoehtona normaalissa myynnissä. 1930-luvun lopulla suojeluskuntaorganisaatio nostatti isänmaallista henkeä Neuvostoliittoa vastaan ja kotimainen teollisuus sekä pääomapiirit tukivat näitä pyrkimyksiä. Lienee siis mahdollista, että Ahlström-konsernin osana Karhulan lasitehdas olisi osallistunut tämän hengen kohottamiseen tuomalla markkinoille tätä tavoitetta tukevan taidelasiesineen.

Lähteet:

http://www.mosaiikki.info/vaasa_fi.php?id=2012_28_vapaudenpatsas
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithoutBanner.aspx?id=1038990
http://www.lions.fi/district107-f/VaasaMerenkurkku_VasaKvarken/reliefesite%20suomi.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti