sunnuntai 18. joulukuuta 2016

No onkos tullut kesä talven keskelle…

Vuodenkierrossa eletään nyt aikaa, jolloin Suomessa on vähiten valoa. Talvipäivän seisaus on ensi keskiviikkona, sitten päivä alkaa jo pitenemään. Monet suomalaiset lähtevätkin viettämään joulua etelän valoon ja lämpöön. Ohessa on kuva Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin muotoilemasta matalasta maljasta, jonka koristelu viittaa keitaan elämään. 1922 löydettiin Egyptissä Tutankhamonin hyvin säilynyt hauta ja tästä alkoi melkoinen Egypti-innostus, joka näkyi eurooppalaisessa taiteessa vielä 1930-luvullakin. Suomessakin koristeltiin lasia ja keramiikkaa orienttiin liittyvin kuva-aihein.

Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin suunnittelema
malja on vuodelta 1937, jolloin hän työskenteli
ensimmäistä vuottaan lasimuotoilun parissa
Riihimäen lasille.
Suomen lasimuseon perusnäyttelyssä on melkein
samanlainen esine, mutta se on valmistettu 
erivärisestä lasimassasta ja kuviokin on hieman
erilainen.
 
Riihimäen Lasi markkinoi tällä tekniikalla tehtyjä lasiesineitä nimellä ”syväsyövytyslasi”. Koristelukuviohan on siirtynyt esineeseen muotista, sen jälkeen esine on hiekkapuhallettu ja/tai happokäsitelty, jonka jälkeen koholla olevan kuviot on kiillotettu. Tekniikka on ilmeisesti kehitetty Moserin lasitehtaassa Karlovy Vary´ssa, noin 100 km Prahasta länteen.

Greta Lisa Jäderholm-Snellman (1894 – 1973) opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa ja hän teki useita opintomatkoja Ruotsiin, Ranskaan ja Englantiin 1914 – 1932. Hän työskenteli keraamikkona Ranskassa ennen kuin aloitti Arabialla 1921. Arabialta hän siirtyi 1937 Sevresin keramiikkatehtaalle Ranskaan pariksi vuodeksi. Arabialla työskentelyn ohessa hän toimi posliinimaalauksen opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa.

Riihimäen Lasille hän muotoili 1937 – 1949 ja Iittalan lasitehtaalle 1945 – 1962. Lisäksi hän kirjoitti taideteollisuutta käsitteleviä artikkeleja kotimaisille lehdille sekä maineikkaalle englantilaiselle The Studio Yearbook of Arts´ille.

Mittavan työhistorian perusteella voisi olettaa, ettei yksityiselämään olisi jäänyt aikaa, mutta hän oli naimisissa J.V. Snellmanin pojanpojan, taiteilija Eero Snellmanin kanssa. Myös tytär Christinestä tuli taiteilija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti