sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Erkki Vesanto – muotoilijan elämäntyö Iittalassa


Erkki Vesanto: Lappi-sarjan kristallimaljakko
3652 poro-aiheisella kaiverruskoristelulla.
Iittalan lasitehdas 1958 – 1960.
 
Tarkoituksenmukaisuus oli Erkki Vesannon (1915 – 1990) monipuolisen muotoilijauran kantava periaate. Hän oli muotoilijana Iittalan lasitehtaalla vuosina 1936 – 1971, jonka jälkeen hän toimi Iittalan lasimuseon intendenttinä. Eläkkeelle Vesanto jäi 1980. Hänen pitkä uraa uurtava muotoilijan työnsä on kuitenkin jäänyt lähes unohduksiin.

Muotoilu tarkoittamassa teollisen tuotteen suunnittelua oli vielä sanana tuntematon 1930- ja 1940-luvuilla. Vesanto palkattiin piirtäjäksi tekemään työpiirustukset jo tuotannossa oleviin esineisiin. Tällainen jo olevien esineiden uudelleen suunnittelu – vaatimattomimmillaan vain piirustusten teko – on kuulunut myöhemminkin monen muotoilijan tehtäviin. Vesanto suunnitteli kuitenkin jo 1930-luvulla omiakin malleja ja tämä työ jatkui pitkälle 1960-luvulle asti.
Näitä lasiesineitä on usein pidetty Hongellin muotoilemina.
 
Näitäkin Vesannon taidelasipulloja on
välillä koitettu laittaa Hongellin nimiin.
 
Vesannon Vega-kolpakoita ja kannuja
on valmistettu USA:n vientiin 1966 – 1967.

Lappi-sarjan maljakoita tehtiin Iittalassa 1958 - 1970.

Vesannon tunnetuimpia töitä ovat Lappi-taidelasisarja (1958) ja pinottava Panu-juomalasi (1962). Näyttelyssä voi törmätä moneen muuhunkin tuttuun sarjaan, joka nyt paljastuu Vesannon muotoiluksi.

Vuonna 1946 Iittalan lasitehdas järjesti muotoilukilpailun saadakseen uusia kaiverrus- ja hiontamalleja. Kilpailun voitti Tapio Wirkkala ja toisen sekä kolmannen palkinnon sai Kaj Franck. Kumpikaan ei koskaan asunut Iittalassa. Hyvin pian muodostui säännöksi, että Vesanto mm. valvoi sitä, että sarjatuotannossa olleiden taide-esineiden muoto säilyi oikeana. Vesannosta tuli monella tavoin sekä Wirkkalan, Franckin että myöhemmin Timo Sarpanevan luottomies Iittalassa. Tämä muodostaa toisen kerroksen Vesannon monipuolisella uralla.

Iittalan Löytö-sarjan esineitä on pidetty Tapio Wirkkalan
muotoilemina, mutta nyt on selvitetty, että Erkki Vesanto
on muotoillut ne Tapio Wirkkalan idean pohjalta.
 

Myös Inari-sarja on usein laitettu Tapio Wirkkalan nimiin,
mutta senkin sarjan on Erkki Vesanto muotoillut.

 

Kolmas työ oli Iittalan lasimuseon intendenttinä toimiminen vuosina 1971 – 1980. Tämä tehtävä osoittautui vaativaksi, mutta myös erittäin mieleiseksi. Iittalan lasimuseon historiikki on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.
 
Erkki Vesannon elämäntyöstä on julkaistu Kaisa Koiviston ja Sirkka-Liisa Löflundin laaja artikkeli sekä Löflundin kokoama Vesannon tuotannon esineluettelo 1936 – 1971 Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017.

Näyttely on esillä Suomen lasimuseon kolmannessa kerroksessa (sinne pääsee hissillä) 11.9. asti.

Lähde: Suomen lasimuseo
 
Näyttelyn avajaispäivänä Erkki Vesannon tyttäret
Marsa Partanen ja Anne Vesanto ihailemassa
isänsä suosituimpia muotoilutöitä.
 
Vuosina 1945 – 1960 tuotannossa olleen
maljakon mallinumero oli 1008.
 
Kaadinta 2438 valmistettiin vuosina
1954 – 1967 värittömästä, sinisestä,
lilasta ja vihreästä lasista.  Tämä upean
punainen ei ollut tuotannossa.
 
Maalaamalla koristeltuja lasiesineitä on valmistettu
muuallakin kuin Kauklahdessa ja Kumelassa.
Näihin Vesannon esineisiin on maalauskuviot
suunnitellut Leena-Kaisa Penttilä.
 



Tämä liköörikarahvi 2275 oli tuotannossa 1948 – 1945.

Whiskykarahvia 2287 on valmistettu 1938 – 1945
monen värisestä lasimassasta ja koristeltu
maalaamalla tai kaivertamalla. Tätä karahvia on
aikaisemmin yleisesti luultu Göran Hongellin
muotoilemaksi. Tämä pari on maalattu vuoden
1940 Helsingin olympialaisia varten.

Karhunkaato on aiheena kiehtonut
taiteilijoita viime vuosiin asti.

Ryppy-karahvin eri versiot ovat eräitä Vesannon
tunnetuimmista muotoilutöistä. Myös kolme erilaista
lasia kuuluu sarjaan. Nimi on siis kahdella yy:llä,
ei kolmella, ja se johtuu rypytetystä koristelusta,
joko karahvin kaulassa tai pohjassa.

Vasemmalla viinalasi 2056-3 eli ns. Miljoonalasi. Nimitys
tuli siitä, että lasinpuhaltajan olisi puhaltaa niitä miljoona,
jotta olisi päässyt kunnon ansioille. Oikealla juomalasi 2210.
Molemmat olivat tuotannossa 1947 – 1951.



Tämä kermakon 4519 ja sokerikon 4518
muodostama pari muistuttaa kovasti Hongellin
Säde-sarjaa. Selvin ero on kermakon kaareva
korva. Tuotannossa 1956 – 1960.

Karahvimalli vuodelta 1954.




Vesannon ensimmäisiin taide-esineisiin kuulunut tuhka-
astia 1023, josta hän on itse sanonut: ”Eniten olen
kuitenkin ylpeä vuonna 1945 suunnittelemastani tuhka-
astiasta. Se on vapaasti laudalla muotoiltu, pyöreästi
nelikulmainen ja paksumassainen. Väri on vihreä ja
raaka-aineena oli kotimainen hiekka.”

Nämäkin maljakot ovat Lappi-sarjaa.
Kaiverruskoristelun aiheena vesiperhosia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti