 |
|
Suurin osa sokerikoista ja
leivoslautasista oli
pyöreitä sata vuotta sitten, mutta tämä malli
on neliö pyöristetyin
kulmin. Lisäksi keskellä
sivua on ulkonema.
|
Monet varhaisista
puristelasiesineistä yrittivät imitoida käsin hiottuja kristalliesineitä
mahdollisimman hyvin. Joissain tapauksissa muotintekijä ja verstakon väki
onnistuivatkin melko hyvin. Tällaisia esineitä kutsuttiin köyhän kristalliksi. Oheinen
Karhulan lasitehtaan valmistama pieni jalallinen malja ja lautanen onnistuvatkin
muistuttamaan kristalliesinettä aika hyvin. Esineissä on massaleima KO eli
Karhula Osakeyhtiö ja ne on valmistettu aikavälillä 1902 – 1910. Karhulan
tehtaat, joista yksi oli lasitehdas, olivat silloin kapteeni William Ruthin
omistuksessa, Ahlström osti Karhulan tehtaiden osakkeet vuonna 1915. Massaleima
KO vaihtui muotoon KARHULA.
 |
|
Karhulan lasitehtaan
1900-luvun alussa valmistama
jalallinen puristelasimalja, ilmeisesti sokerikko.
|
 |
Auringonvalossa tähän
puristelasi-
maljaan tulee kiiltoja vähän samaan
tyyliin kuin kristalliin.
|
 |
Leivoslautasen pohjan
keskellä on massaleima
KO = Karhulan Osakeyhtiö. Sama leima on maljan
jalkaosassa alapuolella.
|
Löysin tämän sinun blogisi facen kautta. On tämä tosi mielenkiintoinen, olen lueskellut pitkin iltaa.
VastaaPoistaLaitoin sinut lukulistalleni ja samalla blogisi seuraajaksi.
Mullakin on jonkin verran suomalaista lasia, arabiaa.
Voit vilkaista myös blogiani, liity samalla seuraajaksi, kiitos etukäteen.