torstai 18. tammikuuta 2018

Pino Signoretto in memoriam


Ritva-Liisa Pohjalainen ja Pino Signoretto kuvattuna
Muranossa 2016. Kuva on Ritva-Liisa Pohjalaisen
kirjasta Matkalla lasin maailmaan.

Italialainen lasinpuhaltajamestari Pino Signoretto kuoli 30. joulukuuta 73-vuotiaana. Häntä on pidetty yhtenä maailman parhaista lasinpuhaltajista, joka ylsi mestari-titteliin jo 16-vuotinaana. Signoretto nousi maailmanmaineeseen viimeistään työskenneltyään ehkä maailman tunnetuimman nykylasimuotoilijan, amerikkalaisen Dale Chihulyn kanssa. Signoretto on työskennellyt myös Salvador Dalin ja Jeff Koonsin kanssa. Hänen merkityksensä oli myös suomalaiselle lasitaiteelle sen verran merkittävä, että Helsingin Sanomat julkaisi kulttuuritoimittaja Hannu Pöppösen kirjoittaman Signoretton muistokirjoituksen 15.1. Pino Signoretton kanssa ovat suomalaisista muotoilijoista työskennelleet muun muassa Timo Sarpaneva, Oiva Toikka Harri Koskinen ja Ritva-Liisa Pohjalainen. Pohjalaisen ja Signeretton yhteistyön tuloksia oli esillä viime lokakuussa Shanghaissa ja teoksia on esitelty myös tuohon näyttelyyn liittyvässä upeassa julkaisussa Matkalla lasin maailmaan. Kirja on esitelty tässä blogissa 1.10.2017: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/10/ritva-liisa-pohjalainen-matkalla-lasin.html
 
Ritva-Liisa Pohjalainen työskentelemässä
Pino Signoretton studiossa Italian Muranossa.
 

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

2 viikkoa Lasipäivään


Riihimäelle kokoontuu lauantaina 27.1. suuri joukko suomalaisista lasiesineistä kiinnostuneita. Tapahtuma alkaa klo 10 ja päivän lopuksi järjestetään lasihuutokauppa klo 14 – 15. Huutokaupassa on 63 kohdetta ja kuvallinen huutokauppaluettelo löytyy tapahtuman järjestävän Suomen lasimuseon ystävät ry:n nettisivustolta: www.suomenlasimuseonystavat.fi
 
Tässä muutama poiminto huutokauppakohteista:
 


 
Numerolla 60 myydään Nanny Stillin vuonna 1965
muotoilema Jääkruunu, joka Riihimäen Lasin
valmistama tilaustyö Belgian kuningatar Fabiolalle
vuonna 1967. Se on tämän jälkeen ollut sarja-
tuotannossa vuoteen 1976 asti. Esineen korkeus
on 26 cm.

 
Aimo Okkolinin muotoilema maljakko on Riihimäen
Lasin valmistama tilaustyö Typpi Oy:lle. Esineen
korkeus on 31 cm. Huutokauppaluettelon numero 50.

 
Porokoira on Markku Saloa vuodelta 2000 ja
valmistuspaikka on Nuutajärvi. Esineen korkeus
on 18 cm. Luettelonumero on 37.
 
Oiva Toikan Kriikku on vuodelta 2008 ja se on
valmistettu Nuutajärvellä. Esineen pituus on 28 cm.
Numero on 51.
 
 
Nämä kolmikulmaiset lautaset ovat Timo Sarpanevan
protoja Iittalasta vuodelta 1956. Esineen halkaisija on
17 cm ja luettelonumero 62.
 


lauantai 13. tammikuuta 2018

Kaapelilla vilkkaat messut


Laatumessujen järjestämät Helsingin antiikki- ja keräilymessut Kaapelitehtaalla vetivät tänään hyvin väkeä. Lipunmyynnissä oli ajoittain jonoa vielä puolenpäivän jälkeenkin. Uusien markkinointikanavien käyttö ja pieni puffi aamun Hesarissa varmaan auttoivat, lisäksi Yle Radio Suomen Helsingin toimitus teki aamupäivän aikana pari suoraa osuutta tapahtumasta. Asiakaskunnassa oli myös nuorempia ihmisiä ja myyjien joukossakin oli tapahtunut vaihtoa verrattuna siihen mitä tässä Kaapelin tammikuisessa messutapahtumassa aikaisemmin on ollut. Myyntiosastoja on 36 kpl. Uudet myyjät toivat uusiutumista myös myyntiartikkelien repertuaariin. Kauppa näytti käyvän monella osastolla.

Messut jatkuvat Kaapelilla huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

 
Sisäänkäynnin vieressä Puristamo-salissa on
Tolkontiikin osasto, jonka valikoimaa tässä on.

Nanny Stillin kristallia: Timantti ja Koru.

Oiva Toikan värikylläistä lasia.

Samalta osastolta vielä tämäkin kuva.

Vanhaa, ennen 1900-lukua valmistettua, lasia on
tarjolla niukasti – tällä osastolla oli muutama esine.

Suomalaista muotoilua lähti Japaniin Niskakoskien osastolta.

Pertti Mäkelä myhäilee Purppura-Antiikin osastolla.

Komea valikoima Helena Tynellin Aurinkopulloja.


Valssaamo-salin oven vieressä on Suomen
kasarmin aarteet –liikkeen osasto. Petri Virtanen
myi juuri messinkisen valaisinparin.
 
Samalla osastolla jännä tuolipari.

Pasi Varto Designaitan myyntipöydän takana.

Suomalaisen taidelasin klassikoita:
Okkolin, Hopea, Still, Nyman.

Marko Suomisen osastoa etualalla.

Michael Schilkinin veistos.

Wanhan Tammitorin osastoa.

Kerttu Nurmisen filigraanilasiesineitä Nuutajärveltä
Timo Sarpanevan Festivo-kynttilänjalkojen vierellä.


Esa Tarkan valikoimaa.

Tarja Pousar Ajanpatinaa-liikkeen osastolla.

Verholasimaljakon jalka on mennyt joskus
rikki ja tilalle on tehty puusta jalusta.

Ars Julikan osastoa.


Kaapelin messuilla oli tänään vilkasta.

 

perjantai 12. tammikuuta 2018

Lasimuseon nettisivut uusittu

Suomen lasimuseo talvisena iltana.

Suomen lasimuseon uudistetut kotisivut on julkaistu eilen. Sivustolta löytyy mm. kuluvan vuoden näyttelykalenteri. Ainakaan vielä ei museomyymälän kohdalta löydy kaikkia myynnissä olevia kirjoja. Käykää tutustumassa: www.suomenlasimuseo.fi

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Messut Turun VPK-talolla viikonloppuna


Turun VPK:n talo Brankulla järjestetään viikonloppuna Turun antiikki- ja keräilymessut. Tapahtuma tuo paikan päälle vanhan tavaran kauppiaita ympäri Suomen yli 30 osastolle.

Myyntipöydät on täytetty antiikin, keräilykohteiden ja muun vanhan tavaran lisäksi myös lähempänä nykyaikaa olevalla kotimaisten muotoilijoiden tuotannolla. Erityisen suosituksi on osoittautunut 1950—1960-lukujen kotimainen muotoilu. Sitä luvataan esille myös Brankulle.

Lasinkeräilijöitä kiinnostavia kauppiaita on paikalla useita. Tasokkaiden taidelasiesineiden lisäksi monilla messuosastoilla on tarjolla laaja käyttö- ja keräilylasin valikoima.


Turun VPK:n talo on Turun keskustassa sijaitseva 1892 valmistunut uusrenessanssipalatsi, jonka kolmeen kerrokseen messuosastot levittäytyvät. Talo on nykyisin esteetön, hissi kuljettaa ylempiin kerroksiin.

Legendaarinen Brankun kahvila-ravintola palvelee messujen aukioloaikoina.

Tapahtuman järjestää Keräilykuume Antiikki- ja Keräilytapahtumia tuottava ExpoNova. Turun tapahtuma starttaa ExpoNovan 14 tapahtumaa sisältävän uuden messuvuoden.

Antiikki- ja keräilymessut ovat auki Turun VPK-talo Brankulla, Eskelinkatu 5, 13.—14.1. lauantaina ja sunnuntaina kello 10—16. Aikuisten pääsymaksu tapahtumaan on 8 euroa, alle 18-vuotiaat keräilijät maksutta.

www.kerailykuume.fi
www.facebook.com/Kerailykuume

tiistai 9. tammikuuta 2018

Kutsu lasintekijöille


Suomen lasimuseon ystävät ry julkaisee kesäkuun alussa Suomalaisen lasin vuosikirjan 2018, joka on sarjan viides. Kirja on A4-kokoinen nelivärinen n.160-sivuinen tietoteos ja sen painos on 1500 kpl. Osa painoksesta jaetaan yhdistyksen jäsenille jäsenetuna ja loput myydään lasimuseolla tai jälleenmyyjien kautta sekä vanhan tavaran myyntitapahtumissa.

Kirja sisältää artikkeleita vanhoista ja uusista suomalaisista lasiesineistä sekä niiden tuotannosta. Julkaisussa on myös Suomen lasimuseon ja Suomen lasimuseon ystävät ry:n viime vuoden toimintakertomukset. Lisäksi julkaistaan valikoima suomalaisten lasiesineiden laatuhuutokaupoissa toteutuneista huutokauppahinnoista.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n aikaisempina
vuosina julkaisemia Suomalaisen lasin vuosikirjoja.

Tämän vuoden kirjassa julkaistaan kuvia kuvateksteineen vuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana valmistetuista lasiesineistä. Pyrimme julkaisemaan 1 - 2 kuvaa / lasintekijä. Pyydämme teitä lähettämään kuvia ja kuvatekstiehdotuksia pe 16.2.2018 mennessä sähköpostin liitetiedostoina: vuosikirja@suomenlasimuseonystavat.fi

Sopivia kuvaformaatteja ovat jpeg ja pdf. Nimeä kuvatiedostot niin että ne sisältävät sekä suunnittelijan että teoksen nimen ja tarvittaessa järjestysnumeron.

Kuvista ja teksteistä emme pysty maksamaan palkkioita tai käyttökorvauksia. Pyrimme kuitenkin toimittamaan osallistuneille oman kappaleen vuosikirjaa.

Toivomme kuviin saatteeksi seuraavat tiedot:

     * Suunnittelija, suunnitteluvuosi
     * Teoksen nimi
     * Puhaltaja/valmistaja, tekovuosi
     * Valmistustekniikka, materiaalit
     * Teoksen koko (cm)
     * Valokuvaaja
     * Lyhyt kuvaus teoksesta, mainiten myös mahdolliset näyttelyt tai julkaisut joissa teos on ollut esillä
     * Suunnittelijan (ja puhaltajan) yhteystiedot: nettisivut, s-posti, puhelin, postiosoite yms. Postiosoite on PAKOLLINEN jos haluat oman kappaleen vuosikirjaa!

Suomalaisen lasin vuosikirjan ISSN-tunnus on 2342-3722. Aiemmat suomalaisen lasin vuosikirjat (2014 - 2017) on esitelty mm. lasimuseon ystävien nettisivuilla www.suomenlasimuseonystavat.fi, josta löytyvät myös tämän kutsun tiedot. SLMY pyytää levittämään tätä kutsua aiheesta kiinnostuneille lasintekijöille.

Heikki Viinikaisen taidelasia esillä Turussa


 
Nuutajärveläisen lasintekijän, Heikki Viinikaisen, taidelasia on esillä Turussa Auran Galleriassa.

Studio Heikki Viinikainen suunnittelee ja valmistaa käyttölasia pienissä tuotantosarjoissa. Mallistoon kuuluvat myös uniikit taideteokset. Kaikki esineet valmistetaan käsityönä Lasikomppanian hytissä Nuutajärven lasikylässä.

9.-28.1. Heikki Viinikaisen taidelasia  /  Auran Galleria, Yliopistonkatu 7, Turku  /  www.aurangalleria.com

maanantai 8. tammikuuta 2018

Helsingin Kaapelitehtaalla messut 13.-14.1.



Kuva on viime tammikuun Kaapelin messuilta.
 
Uusi antiikki-, taide- ja keräilyalan tapahtumavuosi käynnistyy Helsingissä Kaapelitehtaalla tulevana viikonloppuna. Tapahtumaa on järjestetty Kaapelitehtaalla jo vuodesta 2001 lähtien ja se on tällä hetkellä pääkaupunkiseudun vanhin, samassa paikassa ja saman järjestäjän toimesta tuotettu alan messutapahtuma.

Puristamo ja Valssaamosalit ovat taas täynnä antiikkiesineitä, taidetta, designia, retroa, lasia, astioita, hopeaa, koruja, kirjoja, postimerkkejä, postikortteja, rahoja, kunniamerkkejä, militariaa, vanhoja tekstiilejä, yms. vanhaa ja keräilyllistä tavaraa.

Kaapelitehdas sijaitsee Ruoholahdessa osoitteessa Tallberginkatu 1 ja tapahtuma on avoinna yleisölle molempina päivinä klo 10 - 16. Tapahtumaan on pääsymaksu; aikuiset maksavat 8€ ja perhelipun saa 16€:lla. Perhelipulla pääsee tapahtumaan kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-v. lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät tapahtumaan maksutta aikuisen seurassa. Molempina päivinä klo 14 - 16 pääsyliput myydään alennuksella, silloin aikuiset maksavat 6€ ja perheet 12€.

Hima & Sali -ravintola palvelee messujen sisäänkäynnin vieressä Kaapelitehtaan muiden asiakkaiden ohella myös messuvieraita molempina tapahtumapäivinä tarjoten mm. lounasta asiakkaille. Kaapelitehtaan ympäristöstä löytyy myös viikonloppuna maksutonta paikoitustilaa messuvieraiden autoille.

Tapahtuman www-sivut ovat osoitteessa www.laatumessut.com/helsinki0118.htm

lauantai 6. tammikuuta 2018

Kometit kohtaavat


Nanny Stillin muotoileman ja Riihimäen Lasin
valmistaman Kometin korkeus on 180 mm.
 
Nanny Still muotoili Kometin 1967 ja sitä on valmistettu värittömästä, oranssista ja oliivinvihreästä lasista. Maljakot ovat parhaimmillaan ikkunan edessä, kun valo tulee takaa. Esine on Riihimäen Lasin tuoteluettelossa 1968 – 1969.



Keinovalossa kameran automatiikka näyttää
oranssin lähempänä oikeaa värisävyä, kuin
tuo aloituskuvan ikkunan edessä otettu, joka
saa sen näyttämään upean punaiselta.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Lasipäivän huutokauppaluettelo on julkaistu


 
Kolmen viikon päästä 27.1.2018 vietetään Lasipäivää Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Päivä huipentuu huutokauppaan klo 14 – 15. Kuvallinen huutokauppaluettelo on julkaistu nyt Suomen lasimuseon ystävät ry:n nettisivustolla:


Esineisiin pääsee tutustumaan Lasipäivänä klo 10 alkaen.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Pitkärannan lasitehdas 1887 – 1899



Pitkärannan kuparisulatto, lasitehdas ja sulfaattitehdas,
jonka tuotteesta valmistettiin punamultamaalia.
 
Pitkäranta sijaitsee lähellä Laatokan koilliskulmausta ja siellä toimi lyhyen aikaa Suomen suurin lasipulloja valmistanut tehdas. Tehtaan tuotteet eivät ole nykyään kovinkaan tunnettuja. Joillekin Pitkärannan lasitehtaan nimi on tuttu Beda Stjernschantzin maalauksesta. Kerran löytyi vanhan tavaran kaupasta oheinen kahdesta valokuvasta tehty panoraama Pitkärannan teollisuusalueesta ja uteliaisuus heräsi.

Nykyisen (Länsi-)Suomen alue kuului Ruotsin valtakuntaan vuoteen 1809, jolloin maamme liitettiin Venäjään. Laatokan-Karjalan Ruotsi oli menettänyt Venäjälle jo 1719.

Kaivostoimintaa jossain muodossa on Pitkärannassa ollut ilmeisesti jo 1700-luvulta alkaen, mutta ensimmäiset valtauskirjat myönnettiin 1814. Alueelta kaivettiin pääasiassa kuparia, tinaa, rautaa ja hopeaa. Sinkkimalmia ei hyödynnetty.

Kaivostoiminnan sivutuotteena syntyi glaubersuolaa, jota ei kannattanut kuljettaa alueelta pois kuljetuskustannusten vuoksi. Kaivostoimintaa harjoittavan Pitkäranta Koppar- och Tennverk –yrityksen alueelta löytyi sopivaa hiekkaa ja kalkkia, joten päädyttiin valmistamaan lasia, jossa soodan asemasta hyödynnettiin glaubersuolaa, vaikka tämä vaatii korkeamman lämpötilan. Alueen metsissä riitti puuvarantoja ja sahaustoiminnasta jäi sivutuotteena polttoainetta.

Raaka-aineiden saatavuuden lisäksi tärkeä tekijä oli se, että Suomen suurruhtinaskunnasta sai vielä lasipulloja Venäjälle ilman tullimaksua. Merkittävää oli myös se, että tuotteiden kuljetus Pietariin onnistui edullisesti vesireittiä pitkin. Pietarista pulloja toimitettiin eri puolille Venäjää.

Teollisuusyrityksen omisti pietarilainen pankkiiriliike Meyer & Co, jonka omistivat englantilainen kauppaneuvos Edward Meyer, saksalaissyntyinen venäjän kansalainen Henrik Schwartz ja suomalaisyntyinen Karl Vinberg.

Taulun paspartuuhun on kirjoitettu: Pitkäranta-Kopparverket
in föregrunden   Glasbriket o. fabriken för Rödmylla bakom  
Richard Bergström 1894 – 1906
 
Lasitehdas rakennettiin kuparisulaton viereen ja rakennustöitä valvoi ruotsalainen Gustaf Gröndal, josta tuli myös tehtaan johtaja. Lasipullojen tuotanto aloitettiin 1888 yhdellä uunilla, joka oli pieni kaasulla lämmitettävä ammeuuni. Seuraavana vuonna valmistui toinen uuni. 1890 valmistui kolmas uusi, joka oli yhtäjaksoisesti toimiva. Koko tehtaassa oli nyt yhteensä 36 työskentelyaukkoa kolmessa uunissa. Jokaisen aukon luona työskenteli kaksi puhaltajaa verstakkoineen. Yhtäjaksoisesti toimivan uunin 22 työaukkoja hyödynnettiin kahdessa vuorossa.

Pitkärannan pullojen laatu oli hyvä, esimerkiksi Uusi Suometar kertoi syksyllä 1894: ”Pitkärannan putelit ovat saaneet viime vuosina erinomaisen maineen lujuudestansa ja lasin puhtauteen nähden. Tästä syystä on lasitehdas saanutkin niin suuria tilauksia, että neljäs lasiuuni vielä tulee rakennettavaksi, vaikka uunia vanhastaan on jo kolme. Tulevaksi vuodeksi kuuluu nyt jo olevan tilattuna 8 miljoona pulloa. Lasin puhaltajista on ollut puute, jonka tähden niitä on pitänytkin hankkia Ruotsista asti, josta niitä tänä syksynä useampia on tullutkin. Lasiuuneista on yksi sekä päivällä että yöllä työssä.”


Beda Stjernschantzin maalaus Pitkärannan lasitehtaan
lasinpuhaltajista oli kesällä 2014 lainassa Amos
Anderssonin taidemuseossa Helsingissä, mutta on
palautunut takaisin kotimuseoonsa Kokkolaan. Taiteilijan
laajan näyttelyn yhteydessä tästä taulusta oli juttu myös
tässä blogissa:
Tauluhan on tuttu myös Suomen lasimuseossa käyneille,
kun sen kuva on museon alakerrassa selittävien tekstien
kera.

Tuo neljäs uuni valmistui 1895 ja sekin oli yhtäjaksoisesti toimiva suuri ammeuuni, joka työllisti noin 140 lasitehtaalaista. Jäähdytysuuneja tehtaassa oli 64. Isoista uuneista valmistettiin tummia pulloja tehtaan omasta hiekasta ja kahdesta pienemmästä värittömiä pulloja, joita varten tuotiin ”Laatokan hiekkaa” Pietarista.

Laajennusvaiheessa Suomesta ei ollut saatavissa lasipuhaltajia, joten heitä hankittiin Ruotsista ja Venäjältä, joiden joukossa oli Venäjän saksalaisia. Vuonna 1896 työntekijöitä oli jo 400 ja pulloja valmistui noin 10 miljoonaa kappaletta. Tuotantomäärä oli suurempi kuin muiden suomalaistehtaiden yhteenlaskettu tuotanto.

Lasitehdas oli perustettu Pitkärantaan hyödyntämään kaivostoiminnan sivutuotetta, mutta siitä tulikin teollisuusyhtymän kannattava voima. Kuparin valmistus lopetettiin 1895, mutta raudan valmistamista jatkettiin.

Viipurin ja Sortavalan välisen rautatien valmistuttua alettiin pulloja viedä myös näille paikkakunnille sekä Helsinkiin.

Pitkärannan teollisuuslaitokset myytiin 1896 osakeyhtiölle, joka otti nimekseen Bergverks Aktiebolag Ladoga, jonka pääosakkaita olivat aikaisemmista omistajista Schwarz sekä pieterilaisen St Peterburger Eisen & Drahtwerke`n toimitusjohtaja B. Herberz. Tarkoituksena oli tehostaa lähialueelta löytyneisiin uusiin rautaesiintymiin perustuvaa raudanvalmistusta.

Tuohon aikaan myös Sippolassa, nykyisen Kouvolan alueella, toiminut Saveron lasitehdas vei koko pullotuotantonsa Venäjälle ja myös Karhulassa venäjänvienti oli merkittävää. Venäjän lasiteollisuus sai vuonna 1897 suojakseen tasoitustullin, joka romahdutti viennin Suomesta.

Pitkärannan lasitehtaan valtavalle tuotannolle ei ollut tarvetta Suomen markkinoilla, varsinkin kun kuljetuskustannukset olisivat olleet isot. Pitkärannassa valmistetun raudan pääasiakas Alexandrowskyn teräsvalimo osti Pitkärannan teollisuusyrityksen osake-enemmistön 1899 ja lasitehtaan toiminta lopetettiin ja pullojen muotin myytiin Karhulan lasitehtaalle.

Kaivostoiminta ja malminjalostus jatkuivat, mutta Alexandrowskyn teräsvalimo teki konkurssin 1904. Norjalaisen teollisuusmies C.D. Diesen´in johtama norjalaisten ja (suomen)ruotsalaisten henkilöiden omistama yhtiö osti Pitkärannan vanhan sahan ja sen laajat metsäalueet 1914. Diesen Wood Company osti myös Pitkäranta Bruks Ab:n, joka tuossa vaiheessa oli kaivostoiminnan ja lasitehtaan omistaja. 1916 lasitehdas purettiin ja tiilit käytettiin uuden selluloosatehtaan rakennuksiin. Teollisuuslaitokset sijaitsivat mantereesta hieman erillään olevalla Pusunsaarella, vähän samaan tapaan kuin Murano Venetsiassa. Myöhemmin Pusunsaaren nimi muutettiin Nurmisaareksi. Vuonna 1920 alkoi sahaus Pusunsaaren uudistetussa sahalaitoksessa ja vuotta myöhemmin aloitti toimintansa myös sulfaattiselluloosatehdas. 1930-luvulla työntekijöitä oli reilut 3000 ja selluloosan lisäksi tuotettiin sahatavaraa.

30-luvulla Diesen Wood ajautui Kansallis-Osake-Pankin hallintaan ja 1935 yrityksen nimi muutettiin Pitkäranta Oy:ksi.

Talvisodan jälkeen Suomi joutui luovuttamaan alueen Venäjälle, mutta valtasi sen takaisin 1941 ja menetti sen uudelleen 1944. Teollisuuslaitokset tuhoutuivat sodan aikana. Ne kuitenkin rakennettiin uudelleen ja Ristiniemi Oy:n nimellä kaivostoiminta jatkui 1950-luvulle. Sellunvalmistus alkoi uudelleen 1947 ja jatkuu edelleen.

Aloituskuvassa on teksti ”Pitkäranta-Kopparverket in föregrunden   Glasbriket o. fabriken för Rödmylla bakom   Richard Bergström 1894 – 1906”. Rödmylla viittaa punamultaan, jota tehtiin Pitkärannan sulfaatista, mutta Bergstömin osuudesta Pitkärannan teollisessa toiminnassa ei toistaiseksi ole löytynyt tietoa. Sellainen tieto löytyi, että Diesen Wood osti Bergströmiltä 1914 Ladoga Trävaru Ab:n omistaman Kotkaniemi-nimisen höyrysahan Salmista. Saha sijaitsi Lunkulansaaressa, jonne Bergström oli sen perustanut 1907.
 
Ivan Richard Bergström syntyi 1871 Åmalissa Ruotsissa ja Pitkärannan kaivokselle hän tuli töihin Falunista. Bergström aviotui lunkulansaarelaisen Eini Gottlebenin kanssa Salmissa lähellä Pitkärantaa 1897. Yksi heidän neljästä lapsestaan oli 1908 Salmissa syntynyt Sven Richard Bergström, joka avioitui Ingrid Margareta Taucherin kanssa Helsingissä 1932.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Vuosi 2018 on alkanut



Kuva on Turun VPK-talon antiikki-
messuilta tammikuussa 2011.
 
Vuosi on vaihtunut ja vanhan tavaran myyntitapahtumat käynnistyvät tammikuun puolivälissä messuilla Helsingin Kaapelitehtaalla ja Turun VPK-talolla. Tämän vuoden tapahtumia on päivitetty runsaasti Lasinkeräilijän Blogin kalenteriin:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/p/lasinkerailijan-kalenteri.html

Jos ja kun havaitsette sieltä puuttuvan jonkin myyntitapahtuman, näyttelyn tai muun sellaisten tapahtuman, jonka arvioitte kiinnostavan Lasinkeräilijän Blogin lukijoita, niin tehkää palvelus tapahtuman järjestäjille sekä blogin lukijoille ja ilmoittakaa siitä sähköpostilla: lasinkerailijanblogi@gmail.com

Kuvassa Suomen lasimuseo Suomi 100-teeman
mukaisesti valaistuna.
 

Suomen lasimuseossa on edellisvuosien tapaan huoltoseisokki ja muso on suljettu tammikuun ajan, paitsi lauantaina 28.1. museossa vietetään Lasipäivää, jolloin museo on avoinna ja sinne on vapaa pääsy.
 

Ohessa on lasimuseon vuoden 2018 näyttelykalenteri:


SUURI SALI

– 01.04.        HANDMADE - Scandinavian Glass Starting all over, Uutta Pohjoismaista lasia (Nordisk Kulturfond)

18.05.–19.08.Kerttu Nurminen - luontomatkalla lasin ihmemaassa

07.09.–28.10. Johannes Rantasalo

16.11.–30.12. MOON and SUN - Artis Nimanis, Latvia Latvian 100-vuotisjuhlanäyttely Suomessa


III KERROS

23.02.–29.04. Kaj Franck - geometrian kauneus

18.05.–28.10. Helena Tynell: Rakkaudesta lasiin ja valoon,

16.11.–14.4.2019  Le forme del vetro – Venetsialaista lasia 1900-luvun alusta

 
PARVI

23.02.–01.04. Riikka Haapasaari

06.04.–06.05. Andrij Stasevskij ja Veera Kurvinen

18.05.–26.08. HAMKin yhteistyönäyttely

07.09.–11.11. Ella Varvio - Seikkailuja

16.11.–30.12 Maija Arponen
 

Muutokset mahdollisia